Ajankohtainen tietopaketti lomautuksista

Koronavirusepidemia vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin ja yleisestikin talouteen. Monilla työpaikoilla tämä tarkoittaa turvautumista lomautuksiin, koska työ tai edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet väliaikaisesti. Tähän tekstiin on koottu perustietoa lomautuksesta ja lomautukseen liittyen.  

Elämme kaikin tavoin poikkeuksellista aikaa ja tähän liittyy myös se, että tilanne, viranomaismääräykset sekä jopa lainsäädäntö muuttuvat nyt nopeassa aikataulussa. Pyrimme päivittämään tätäkin kirjoitusta mutta jäsenen kannattaa muistaa, että ajantasaisimman ja omaan tilanteeseen parhaat ja oikeat ohjeet saa olemalla yhteydessä MMA:n lakipalveluun joko puhelimitse tai sähköpostitse.


Artikkelin sisältö


Mikä on lomautus?

Lomautus on työnantajan suorittama toimenpide, jolla keskeytetään työnteko ja palkanmaksu väliaikaisesti työsuhteen muutoin pysyessä voimassa.

Työnantaja saa lomauttaa työntekijän ensinnäkin silloin, jos hänellä on taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen. Lisäksi työntekijä voidaan lomauttaa, jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta. Tällaisen tilapäisen työn vähentymisen tai työnteon tarjoamisedellytysten vähentymisen perusteella voidaan lomauttaa enintään 90 päiväksi.

Työsopimuslain perusteluissa ei ole otettu kantaa siihen, tarkoittaako työn tilapäisen vähentymisen 90 päivän raja kalenteripäiviä, työpäiviä vai lomautuspäiviä. Tyypillisesti se on mielletty 90 kalenteripäivän ajanjaksoksi. Olennaista onkin se, että jos kyse on määräaikaisesta lomautuksesta, tulee työnantajan ilmoittaa sen kesto täsmällisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lomautusilmoituksesta käy ilmi päivämäärä, jolloin lomautus päättyy.

Työsopimuslain esitöiden mukaan kyse voi olla työn tilapäisestä vähentymisestä, vaikka lomautus on kestänyt 90 päivää ja se kestää tämän jälkeen vielä lyhyehkön määräajan. Tällaisessa tilanteessa työnantajan tulisi kuitenkin näkemyksemme mukaan antaa uusi lomautusilmoitus.

Lomautus voidaan toteuttaa kokoaikaisesti, jolloin työvelvoitetta ei ole lainkaan, tai osa-aikaisesti, jolloin työntekijän päivittäistä tai viikoittaista työaikaa lyhennetään.

Ennakkoselvitys tai YT-neuvottelut

Ennen lomauttamista työnantajan on esitettävä työntekijälle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamista­vasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa työntekijöiden edustajalle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Selvityksen antamisen jälkeen työnantajan on varattava työntekijöille tai heidän edustajalleen tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.

Tällaista ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, mikäli työnantaja on yhteistoimintalain perusteella velvollinen käymään YT-neuvottelut. YT-lakia sovelletaan yrityksissä, joissa työskentelee vähintään 20 työntekijää.

Työvoiman vähentämistä koskevat asiat, jollaiseksi myös lomautus lasketaan, on käsiteltävä yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi. Henkilöstön kanssa pitää neuvotella suunniteltavien toimien perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista. Työnantaja ei saa siis päättää lomautuksista tai panna niitä toimeen ennen YT-neuvottelujen käymistä.

YT-neuvottelut alkavat työnantajan neuvotteluesityksellä. Kirjallinen neuvotteluesitys tulee antaa viimeistään viisi kalenteripäivää ennen neuvottelujen aloittamista. Neuvotteluiden vähimmäiskesto on joko 14 päivää tai 6 viikkoa. Neuvotteluaika on 14 kalenteripäivää aina silloin kun yrityksessä on työntekijöitä 20–30 tai isommassakin yrityksissä silloin, kun työnantajan harkitsemat vähentämiset kohdistuvat alle 10 työntekijään tai jos kyseessä on enintään 90 päivää kestävät lomautukset.

Neuvotteluaika on 6 viikkoa, kun työnantajan harkitsemat vähentämistoimet koskevat vähintään 10 työntekijää.

Neuvotteluista ja neuvotteluajoista poikkeaminen

YT-laissa on tarkemmin määrittelemättömiä erikoistilanteita varten säädetty mahdollisuus lomauttaa myös ilman neuvotteluita. Siitä täyttääkö koronaepidemia lainsäännöksen tarkoituksen, ei ole tilanteen ainutlaatuisuuden vuoksi täyttä varmuutta. Keskusjärjestöt ovat esittäneet näkemyksenään, että täyttää. Mikäli työnantaja päättää lomauttaa ilman neuvotteluja, tulee YT-neuvottelut käydä heti kun se on mahdollista.

Edellä selostetut neuvotteluajat perustuvat YT-lakiin. Alakohtaisissa työehtosopimuksissa on kuitenkin normaalitilanteissakin laista hieman poikkeavia määräyksiä. Nyt lisäksi koronaepidemian vuoksi esimerkiksi Kaupan työehtosopimukseen on tehty määräaikaisia muutoksia. Yksi muutoksista on, että neuvotteluesitys on annettava viimeistään kolme päivää ennen neuvottelujen antamista ja neuvotteluaika on lyhennetty 14 päivästä 4 päivään, ja tästäkin voidaan sopia toisin työpaikalla.

Lomautusilmoituksen sisältö ja lomautusilmoitusaika

Työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle henkilökohtaisesti. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto. Lomautusilmoitus tulee antaa viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Lomautus voi siis alkaa aikaisintaan 14 päivän kuluttua lomautusilmoituksen alkamisesta. Työnantajalla on normaali palkanmaksuvelvollisuus tältä lomautusilmoitusajalta.

Joissain työehtosopimuksissa on sovittu tästä 14 päivän ilmoitusajasta toisin, esimerkiksi siten että paikallisesti sopimalla neuvotteluaikaa voidaan lyhentää 7 päivään.

Esimerkiksi Kaupan työehtosopimukseen, joka tulee sovellettavaksi yleissitovana työehtosopimuksena osalla MMA:n jäsenistä, on nyt koronaepidemian vuoksi sovittu poikkeusmääräys, jonka mukaan kriisissä olevissa yrityksissä aiemman 14 päivän lomautusilmoitusajan sijasta lomautusilmoitusaika lyhenee seitsemään päivään, ja työpaikkakohtaisesti sitä voidaan edelleen lyhentää kolmeen päivään.

Määräaikaisen työntekijän ja luottamusmiehen lomauttaminen

Työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevän työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

Luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun työnantaja saa lomauttaa vain, jos näiden tekemä työ päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön. Kynnys lomauttamiseen on siis korkeammalla kuin ns. tavallisen työntekijän kohdalla.  

Lomautus ja vuosiloman ansaitseminen

Vuosilomaa ansaitaan työssäolon perusteella. Kokoaikaisella työntekijällä vuosilomaa kertyy sellaiselta kuukaudelta, jolloin hän on työskennellyt vähintään 14 päivänä. Työpäiviä laskettaessa työssäolon veroisiksi päiviksi huomioidaan varsinaisten työpäivien lisäksi mm. lomautuspäivät, kuitenkin enintään 30 työpäivää kerrallaan. Tämän jälkeen vuosilomaa ei lomautuksen ajalta kerry.

Osa-aikalomautuksessa työntekijälle kertyy lomaa normaalisti kuuden kalenterikuukauden ajalta lomautuksen alkamisesta lukien.

Lomautus ja työsuhteen päättyminen

Työntekijällä on oikeus lomautuksen aikana irtisanoa työsopimuksensa ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, irtisanomisoikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa.

Pitkiä ns. roikkolomautuksia ajatellen on säädetty, että jos työntekijän lomautus on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää ja hän irtisanoutuu, on hänellä oikeus saada korvauksena palkkansa siltä irtisanomisajalta, ajota työnantajan olisi tullut noudattaa.  

Oikeus työttömyyspäivärahaan lomautuksen ajalta

Lomautuksen ajalta työntekijä on lähtökohtaisesti oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan. Päivärahaa voidaan alkaa maksaa viiden omavastuupäivän jälkeen. Lomautetun työntekijän tulee ilmoittautua lomautuksen alkaessa TE-toimistoon ja ansiosidonnaista päivärahaa haetaan Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten työttömyyskassasta. Ensimmäisen hakemuksen voi tehdä, kun lomautusta on takana vähintään kaksi viikkoa.

Lomautuksesta ei lähtökohtaisia kannata sopia työnantajan kanssa, koska sillä on negatiivisia vaikutuksia työttömyysturvaan. Selkeintä on antaa työnantajan tehdä päätökset lomauttamisesta ja antaa lomautusilmoitus.

Lue lisää MMA:n työttömyyskassan sivuilta.

Muutoksia tulossa

Työmarkkinajärjestöt ovat todenneet, että koronaviruksen seurauksena Suomen talous on ajautunut tilanteeseen, joka vaarantaa yritystoiminnan edellytykset, työllisyyden ja ihmisten toimeentulon. Tämän vuoksi työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat yhdessä tehneet esityksen valtioneuvostolle tarvittavista toimista, joilla alennetaan työllistämisen kustannuksia, joustavoitetaan työlainsäädäntöä ja parannetaan työttömiksi tai lomautetuiksi joutuneiden palkansaajien sosiaaliturvaa. Kyseessä olisi määräaikaiset muutokset.

Järjestöt ovat esittäneet mm. YT-neuvottelujen ajan lyhentämistä 14 päivästä ja kuudesta viikosta viiteen päivään lomautustilanteessa sekä työsopimuslain mukaisen 14 päivän lomautusilmoitusajan lyhentämistä viiteen päivään. Lisäksi järjestöt ehdottavat täsmennystä yritysten mahdollisuuksiin lomauttaa tarvittaessa työntekijöitä myös ennen YT-neuvotteluiden päättymistä. Tämä vaatisi aina tapauskohtaista arviota. Järjestöt ehdottavat muutoksia myös työttömyysturvaan ja mm. omavastuupäivät ehdotetaan poistettavaksi. Lisää voit lukea esimerkiksi tästä Akavan artikkelista.

Kyse on vielä ehdotuksista, ja valtioneuvosto käsittelee asiaa. MMA tiedottaa asiasta tarkemmin, kun asia etenee.


Lue lisää koronaviruksen vaikutuksista jäsenistöömme osoitteessa mma.fi/korona.

Tämä artikkeli on julkaistu 23.3.2020 ja päivitetty 24.3.2020.